Viikon 5 luettavaa – vko 27

1) Panu Rajala: F.E. Sillanpää. Panu Rajala on elämäkertakirjailijana omaa luokkaansa. Waltari, Huovinen, Sillanpää. Kaikki ovat olleet loistavia kirjoja, joissa on yhdistynyt kirjailijan tuotanto tämän elämän tarinaan. Näistä on oppinut niin ihmisestä kuin hänen tuotannostaankin. Sillanpään elämäntarina on ollut itselleni vieras. Toki olen tiennyt Nobel-palkitun, mutta en voi väittää lukeneeni yhtään hänen teostaan. Ainakin kirja vahvistaa sen totuuden, ettei kannata kadehtia ketään saavutuksista sillä niiden takana voi olla tarina, joka ei ole pelkkää onnea.IMG_1401

2) Elizabeth Strout: My name is Lucy Barton. Tätä kirjailijaa on kehuttu valtavasti, joten tartuin uusimpaan. Kirjassa on erikoinen, tumma tunnelma. Melkein kuin hyvässä kauhuelokuvassa – kohta tapahtuu jotain… Ei kuitenkaan tapahdu mitään räiskyvää, ennemminkin yhden ihmisen elämäntarina avautuu ja sisältä toki löytyy ikäviäkin asioita. Strout osaa kuvata erinomaisesti äidin ja tyttären välistä vaikeaa suhdetta, jossa tunteen ilmaiseminen on vaikeaa.

Sama kirjailija on kirjoittanut kehutun kirjan Olive Kitteridge, josta on myös tehty tv-sarja, jossa pääosassa loistava Frances McDormand. Kannattaa katsoa, sama erikoinen tunnelma myös tässä.

IMG_1511

3) M. A. Numminen: Passio Libertatis. Isona M.A. Nummis-fanina sain tämän mieheltäni lahjaksi antikvariaattikierrokselta. Jos erikoisesta tunnelmasta puhutaan, niin tässä sitä kyllä riittää aina Markku Inton esipuheesta asti: ”M.A. Numminen pukeutui hölkkäasuun eräänä pimeänä yönä olumpiakesällä 1980 Somerolla. Minä tupakoin maalaistalon pihanurmella. Äkkiä kuu pulpahti esille, Numminen seisoi valopisteessä ja lausui odottamattomalla voimalla: ”MAANINKA ON SAATAVA MOSKOVAAN!” Olin ymmälläni.”

IMG_2162

Omistuskirjoituskin kirjasta löytyi.

IMG_2164

4) Polly Morland: Metamorphosis – How and Why We Change. Tämä on kirja siitä miksi ihmiset muuttuvat, miten ihmiset muuttuvat ja miten muutos onnistuu. Sopii niin niille, jotka haluavat elämänmuutosta että niille, jotka johtavat ihmisiä/organisaatiota, joka olisi saatava muuttumaan. Yksi avaintekijä: tavat. Me olemme oikeastaan vain kasa tapoja ja jos haluaa muuttaa elämäänsä on muutettava tapojaan. Erinomainen kirja.

Metamorphosis_FINAL_COVER_v2-373x600-1

5) Harvard business Review:ssä oli erittäin kiinnostava ja herätteleväkin artikkeli talentista ja sen johtamisesta. Yleisesti ärsyttää tämän asian tiimoilla oleva kirjallisuus ja ”oppi” siitä syystä, että ihmisistä (olivat sitten kykyjä tai eivät) tehdään objekteja, joita manageerataan johonkin suuntaan. Samalla unohtuu, että organisaatio voisi hyötyä kyvyistään kuuntelemalla herkemmin ja suunnittelemalla uraväyliä vähemmän ylhäältä päin… Artikkeli löytyy täältä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *