Havahduin siihen, että aika ei meinaa riittää mihinkään. Päivät vilisevät ohi kuin pikajuna, jonka ovenkahvassa yritän epätoivoisesti roikkua mukana. Huomaan myös, että elämäkokemus on mennyt pirstaleiseksi. Tartun milloin mihinkin, uutiseen Trumpista, Instagramiin, jota kautta kurkin erilaisiin uutis- ja muihin juttuihin tallettaen pitemmät jutut luettavaksi sitten kun on aikaa. Sitä aikaa ei koskaan tule. Vilkuilen sähköposteja,…
Lue koko juttu
Viime vuonna Virginia Woolf -lukupiiri teemoitti vahvasti lukuvuotta. Yhteinen kokemuksen jakaminen kuukausittain syvensi ja rikasti omaa lukukokemusta. Toinen kaivaa teoksesta eri näkökulmat ja yksityiskohdatkin. Joku lukee lauseita ja jakaa kauneimpia, jotkut sellaisia, joita hätäisempi lukija ei ole edes huomannut. Toinen pureutuu henkilöhahmoihin, kolmas miettii, kuinka teos toimii vuorovaikutteisena myös sen ympäristön kanssa – Woolf käytti…
Lue koko juttu
”Esseen tulisi ottaa lumoihinsa ensimmäisellä sanallaan ja pitää pauloissaan niin että virkistynyt lukija havahtuu muuhun maailmaan vasta viimeisen sanan kohdalla.” Virginia Woolf: Moderni essee Valitsimme Woolf-piirissä vuoden viimeisestä kirjasta, esseekokoelmasya Kiitäjän kuolema ja muita esseitä (suom. Jaana Kapari-Jatta) 10 esseetä yhdessä luettavaksi ja keskusteltavaksi: Herra Bennett ja Rouva Brown (1924) Moderni romaani (1925) Naiset ja…
Lue koko juttu
Elämäkertakirjailija ja Virginia Woolfin sisarenpoika Quentin Bell on todennut kirjasta Between the Acts, että se oli Woolfille helpoin romaani kirjoittaa. Se virtasi Woolfin kynästä nopeasti ja vaivattomasti ilman epäilyjä tai epätoivoa. Romaanin valmistuminen oli kuitenkin aina Woolfille vaaran paikka. Tällä kertaa siitä ei selvitty. Lauantaina 23. marraskuuta vuonna 1940 Woolf kirjoittaa päiväkirjaansa: “Having this…
Lue koko juttu
”Parhaassa tapauksessa konsertti olisi luonnonilmiön kaltainen. Niin kuin kevät: jäät lähtevät, purot solisevat. Sitähän ei kukaan johda, se vain tapahtuu ja on vaikuttavaa ja ekspressiivistä. Tämä olisi johtamisen ideaali.” Suna Vuoren kirjoittama kirja Esa-Pekka Salosesta on mielettömän kiinnostava kirja, jota on vaikea jättää kesken. Ja sanon tämän ihmisenä, jolle musiikki ei ole kovin tärkeää. Ei…
Lue koko juttu
”They talked as if they were speaking of people who were real, but not real in the way in which she felt herself to be real. It puzzled her; it made her feel that she was two different people at the same time; That she was living at two different times at the same moment.…
Lue koko juttu
”’Oh, Flush!’ said Miss Barrett. For the first time she looked him in the face. For the first time Flush looked at the lady lying on the sofa. Each was surprised. Heavy curls hung down on either side of Miss Barrett’s face; large bright eyes shone out; a large mouth smiled. Heavy ears hung down…
Lue koko juttu
Heräsin aamulla aikaisin, sillä Sophia Janssonin kirja Kolme saarta – isä, äiti ja minä jäi illalla kesken kolmannen saaren kohdalla. Saatuani kirjan loppuun, tuntui välttämättömältä mennä heti Hietaniemen hautausmaalle, jonka uurnalehdon perukoille isäni on haudattu. Isä ei toivonut hautakiveä, mieluiten tämä olisi tullut ripotelluksi Lappiin, mutta sai tyytyä Hietaniemen hautausmaan nurmikenttään. Matkalla hautausmaalle nappasin kukkakaupasta…
Lue koko juttu
”The sun had not yet risen. The sea was indistinguishable from the sky, except that the sea was slightly creased as if a cloth had wrinkles in it.” Heti Aallot-kirjan ensimmäisistä lauseista käy selväksi, että tässä on poikkeuksellinen romaani. Sen kieli on kaunista, sen kerronta runollista, sen henkilöhahmot mystisiä; toisaalta erillisiä, toisaalta yhtä. Romaani jakautuu…
Lue koko juttu
Let us be reminded that before there is a final solution, there must be a first solution, a second one, even a third. The move toward a final solution is not a jump. It takes one step, then another, then another. Toni Morrison, vuoden 1995 puheessaan opiskelijoille Aloitin maanantaina katsomaan Timothy Greenfield-Sandersin tekemää dokumenttielokuvaa kirjailija…
Lue koko juttu