Henry David Thoreau: Civil Disobedience and Other Essays
”I cannot for an instant recognize as my government [that] which is the slave’s government also.”
Henry David Thoreau on niin paljon muutakin kuin vain romanttisen luontoihmisen symboli. Esseessä Civil Disobedience hän pohdiskelee monesta kulmasta yhteiskuntaa, hallintoa, valtiota ja poliittista valtaa suhteessa yksilöön. Tämä ei erityisesti kaipaa hallituksia ja politiikkaa ihmisen yläpuolelle. Demokratiakaan ei saa suitsutusta. Enemmistö ei muutu vain siitä, että on enemmistö erityisen hyveelliseksi tai ole välttämättä oikeassa.
Erityisesti Thoreau tarkastelee hallintoa ja politiikkaa suhteessa orjuuteen ja pitää vallankumouksen ”kustannuksia” vaikka ne sisältäisivät kuolemaa ja kärsimystä järkevänä tilanteessa, jossa hallinto ylläpitää orjuutta.
Verojen maksaminen hallinnolle, joka edustaa orjuutta on myös Thoreaun mielestä orjuuden hyväksymistä, hiljaisuus on hyväksyntää. Pelkkä äänestäminen ei riitä, ihmisen pitää käyttää kaikki olemassa oleva mahdollisuus vaikuttaa. Silloinkin kun se tuottaa itselle epämukavuutta tai koettelemuksia. Thoreau vietti yön putkassa kieltäydyttyään maksamasta veroja, jotka mahdollistavat hallinnon pyörittämisen tilanteessa, jossa hyväksytään orjuus.
Oikeus omiin käsiin siis? Kuulostaa toki hyvältä, jos voi luottaa siihen, että kätöset ovat hyvällä asialla liikkeellä. Yleisenä tapana ajatella ja järjestää hallinto ehkä demokratia monista puutteistaan huolimatta on parempi systeemi. Mutta ymmärrän kyllä Thoreauta. Ihailenkin.
