Jari Sarasvuo: Sisäinen sankari
”Jokainen meistä tekee koko ajan alitajuisia valintoja. Tiedostamaton on karmamme. Jos sinne pystyy istuttamaan jotain luovaa, se vaikuttaa valintoihin.”
Vihoviimeisen Kauppalehti Option (nyyh)* kannessa on Jari Sarasvuo ja otsikko ”Sisäisen sankarin paluu”. On siis sopiva hetki kaivaa hyllystä Sarasvuon Sisäinen sankari. Tiedän, että kirja sai ristiriitaisen vastaanoton, että sitä voi lukea omahyväisen ja etuoikeutetun ihmisen oppaana, mutta muistan 90-luvun lopulla tätä lukiessani, että siinä oli paljon itselleni myönteistä. Muistan ajatelleeni, että Kirsin sisällä on sisäinen sankari, joka pystyy ja kykenee. Kohotin itseäni ja sitä mihin kykenin, autoin itseäni epämukavuusalueelle ikään kuin vahvistamalla käsitystä itsestäni. Otetaan esimerkki. Kirsi ei ehkä halunnut lähteä aamulla juoksulenkille, mutta onneksi sisälläni oli sankari, joka aamulla ryhtyi tuumasta toimeen.
Option juttu käsittelee paitsi Sarasvuota, tämän omaa kehityspolkua ja uskomuksia myös ja erityisesi ”manifestointia”, joka on käsitteenä itselleni hyvin ristiriitainen. Ärsyttää kun termiä käytetään toiminnan ja kovan työn korvikkeena. Ajatuksena tuntuu olevan, että universumi olisi jotenkin velvollinen automaattisesti toteuttamaan toiveita kunhan vaan jaksaa manifestoida. Sitähän Sarasvuo ei ole tarkoittanut. Sisäisessä sankarissa hän toteaa, että ”Sinä et usko vasta, kun näet. Sinä näet vain sen, mihin uskot.” Ja kyllä, Optio on oikeassa. Sisäinen sankari on jälleen ajankohtainen.
Kun meiltä puuttuu ajatus siitä mitä haluamme, mihin haluamme mennä (olemme varsin taitavia jo ajatuksessa mitä emme halua…) sinne on aika vaikea toiminnalla rakentaa tietä.
Option haastattelussa tämä sanoo, että ”En myöskään usko sellaiseen manifestointiin, jossa toivo korvaa tekemisen ja universumi vain jotenkin toimittaa shekin postilaatikkoon. Ideat muuttuvat ilmiöiksi, kun palvelet todennäköisyyksiä kovalla työllä. On ongelmallista, jos et osallistu omaan pelastukseesi.”
Tämä ehkä sietäisi uuden lukemisen pitkästä aikaa. Pidän edelleen ajatuksesta, jonka mukaan sisälläni on se sankari, joka pystyy parempaan silloinkin, kun se on epämukavaa tai vaikeaa. Voisi tämän lukea jo pelkästään sen takia, että voisi tsekata, miksi olen merkannut sisällysluetteloon juuri nämä luvut…
Sarasvuon kirjasta Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä ajatuksia täällä.
*Kauppalehti Optio oli hieno lehti. Kiinnostavia, hyvin kirjoitettuja juttuja ilmiöistä taloudessa, bisneksessä, johtajuudessa, yhteiskunnassa ja inhimillisessä elämässä. Lehti oli paitsi hyvää luettavaa myös hyvännäköinen lehti. Tyylikäs. Kirjoitin itsekin siihen muutaman vuoden bisneskirjoista säännöllistä kolumnia. Kaikkien kanssa yhteistyö oli tosi kivaa, helppoa ja rentoa. Aidosti harmittaa, että lehti nyt loppuu. Kiitos kaikille sen tekijöille elämyksistä.
