Rebecca F. Kuang: Yellowface (suom. Helene Bützow)

Kirsi     2.12.2024    

Avainsanat:

“Athena Liu kuoli silmieni edessä, kun vietimme iloista iltaa hänen tuoreen Netflix-sopimuksensa kunniaksi.”

Athenalla oli kaikkea; osaamista, menestystä, ystäviä, rahaa. Kaikkea mitä Junella, sittemmin kirjailija Juniperilla ei ollut. Athenan menehdyttyä June tekee valinnan, joka määrittää sittemmin tämän elämää ja menestystä mutta myös omakuvaa. Kuka on kirjailija Juniper? June siis päättää napata Athenan salaisen kirjan käsikirjoituksen ja julkaista sen omanaan.

Dekkarimainen kirja pitää otteessaan sillä salaisuuden ja valheen ylläpitäminen käy työstä. Epäilijöitä riittää, sosiaalinen media tuo soppaan oman mausteensa ja lopulta voi kysyä onko menestys, josta tietää ettei ole itse sitä ansainnut kaiken tämän arvoista?

Kuang käsittelee terävästi niin kirjallisuusmaailmaa kuin sosiaalisen median ilmapiiriä ja mielettömyyttä. Jos itse Stephen King kehuu kirjaa, tietää, että tässä on sitä jotain. Ainakin tässä on sitä jotain mikä pitää lukijan kiinni alusta loppuun.

Guardianin arvio kirjasta täällä, Helsingin Sanomien Taika Dahlbomin arvio täällä.

(Siitä olen muuten Dahlbomin kanssa eri mieltä, että ”Yellowfacen samaan aikaan hulvaton ja kiusallinen ydin onkin tässä: uraa ei voi tuhota, jos sen perusta on tahraton. Harvalla on, eikä etenkään ole tämän teoksen päähenkilöllä.” Sosiaalisen median ja perinteisenkin median yhä nopeampi ja huomiohakuisempi maailma ja nykyinen yhden totuuden kulttuuri mahdollistaa helposti sen, että jonkun (työ)elämää voidaan helposti tuhota ilman, että tällä on Yellowfacen kaltaista tai pienempääkään tahraa taustalla. Puhumattakaan siitä, että mitä vaatimus ”tahrattomuudesta” edes tarkoittaa? Eihän virheetöntä ihmistä olekaan. Kyse onkin helposti siitä, että pienestä kasvatetaan iso ja siitä kuolemanvakava ennen kuin osataan asettaa asioita johonkin perspektiiviin. Samalla käsittelemme ihmisiä julmasti ja armottomasti. Mutta tämä sivuhuomautuksena…)

Yellowface on kirja oman paikan ja huomion etsimisestä, kirjallisuusmaailmasta ylipäänsä ja lopulta ihmisen arvostuksen kaipuusta, ja siihen liittyvästä myrkyllisestä vertailusta, joka tekee onnellisuudesta mahdotonta.

Kenelle? Serkulle, siskolle, kirjailijuudesta haaveksivalle tai kustantamossa töissä olevalle kaverille, sukupolvista käy kaikille kirjaimille aina X:stä Z:aan.