101 tapaa hylätä menestyskirja

Kirsi     16.10.2015    

Avainsanat:

Kustannusmaailmassakin tehdään isoja virheitä. Joku hylkää kirjan, josta toinen leipoo menestyksen. Kiehtovaa on se, että mehän tiedämme vain ne tarinat, jotka ovat päättyneet hyvin. Me emme tiedä mitään niistä klassikoista, joiden olemassaolon joku tympiintynyt tai tapoihinsa kangistunut kustannusmaailman päättäjä on meiltä kieltänyt.

Tarina J. K. Rowlingista ja hänen käsikirjoituksensa yli kymmenen hylkäyspäätöstä kuuluu kirjallisuuden tunnetuimpiin tarinoihin. Se on niin täydellinen tarina itse asiassa, että tuntuu melkein fiktiolta. Tarina on tietysti kiinnostava siksi, että lopulta kun Harry Potterit kustannettiin ne olivat huikea menestys: yli 400 miljoonalla myydyllä kirjalla se on kaikkien aikojen myydyin kirjasarja, josta vielä tehtiin elokuvasarja, joka sekin yltää toiseksi eniten tuottaneeksi elokuvasarjaksi kautta aikojen.

Eli tälläkin tarinalla on kaksi puolta. Tai ehkä kolme. Ensinnäkin Rowlingin oma puoli tarinasta, varaton yksinhuoltaja, joka kirjoitti kahviloissa koska kotona oli kylmä, lähetti tarinaansa kustantajille, sai hylkäyspäätöksen toisensa jälkeen, mutta sinnikkäästi jatkoi yrittämistä ja lopussa hänet palkittiin ruhtinaallisesti. Melkein kuin fiktiivinen opetusromaani vaikkapa kaikille, jotka pyrkivät toteuttamaan unelmaansa.

Ja sitten on se tarinan toinen puoli.

Jokainen niistä kustannustoimittajista, jotka hylkäsivät tämän tulevan menestyskirjan, kokonaisen kirjasarjan. Voisi kuvitella, että jokainen näistä tutkiskeli itseään jälkeenpäin ja totesi ehkä mokanneensa. Palasi ehkä muistiinpanoihinsa vielä tarkastelemaan miksi kirja ei voi mitenkään menestyä. Ja voisi kuvitella, että myös pomo on käynyt kysymässä, että miksi h*****issä kilpailija sai kaikkien aikojen myydyimmän kirjasarjan emmekä me?

Ja sitten on vielä se kustannustoimittaja, joka uskalsi tarttua erikoiseen käsikirjoitukseen juuri siksi, että se oli erilainen, omanlainen, tulisi luomaan jopa oman lajityypin. Kukaan ei varmasti voinut ennustaa tulevaa menestystä, mutta jollain oli rohkeutta tarttua kirjaan ja kirjailijaan kiinni. Ja itse asiassa ilmeisesti oli niin, että päätöksen tekikin lapsi. Kustannustoimittajan 8-vuotias tytär vaati saada lukea tarinan loppuun.

J.K. Rowling on kuitenkin vain yksi tällainen tarina.

Kustannusmaailma on täynnä kirjoja, joiden julkaisu on ollut vähintäänkin vaakalaudalla. Ja joita ilman olisi vaikea kuvitella enää kirjamaailmaa. Jos aihe kiinnostaa, käy tekemässä The Guardianin todella kiinnostava ja valaiseva kisa aiheesta: mitkä kirjat on aikoinaan hylätty ja millä perusteilla.

Tässä artikkelissa vähän taustoja näihin hylkäyspäätöksiin.

Täällä vielä hylkäyskirjeitä mm. Tolkienille, Steinbeckille ja Updikelle. Tosin Vonnegutin kohdalla alkoi  epäilyttää, että voivatko nämä todella olla aitoja. Kustantajan viesti oli vähintäänkin lyhyt ja suora: ”Fuck”.

Ja jos edelleen kiinnostaa, täällä ja täällä vielä lisää tätä tavaraa.

Olisi hauska kuulla suomalaisilta kirjailijoilta näistä kokemuksista. Mitkä kirjat puuttuisivat omasta kirjallisuushistoriastamme jos kirjailija olisi muutamasta hylkäyspäätöksestä lannistunut? Ja toisaalta kustannustoimittajilta myös, miltä tuntuu kun kilpailija kustantaakin menestyksen, joka kävi omissakin käsissä.