Kirjahyllystä 274/366

Kirsi     30.9.2024    

Avainsanat:

The Declaration of Independence and the Constitution of the United States of America

The Declaration of Independence and the Constitution of the United States of America

“… all Men are created equal, that they are endowed by their Creator with certain unalienable Rights, that among these are Life, Liberty, and the Pursuit of Happiness…”

Tällainenkin pieni opus löytyy kirjahyllystä. Olen löytänyt sen jostain kirjakaupasta, todennäköisesti Los Angelesista. Perustuslaki on kiinnostava dokumentti. Se antaa paitsi pykälät, eli kansanvallan pelisäännöt, myös jonkinlaisen sävelen, arvot ja periaatteet kansakunnalle. Se muodostaa perusajatuksen siitä, kuinka me toistemme kanssa tätä valtiota asutamme.

Siinä missä Yhdysvaltojen perustuslaki lähtee kiinnostavasti Jumalasta ja oikeuksista, joihin kuuluu myös pyrkimys onnellisuuteen, Suomen perustuslaki on ajattelultaan modernimpi:

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.”

Pidän erityisesti siitä, että lapset on otettu omaksi kohdakseen.

Ihmisoikeudet ja perustuslaki ja sen – no – perustuksellisuus – on keskusteluttanut viime aikoina.

”Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.”

Keskustelussa on puhuttu idealismista ja realismista ikään kuin nämä olisivat kaksi eri asiaa. Se on ehkä hieman vaarallinen ajatuskulku ja ajattelen myös, että nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Kirjoitan kirjassani Muukalaisia – kuinka toisen ymmärtämisestä tuli niin vaikeaa, kuinka yhdysvaltalainen filosofi, professori Martha Nussbaum muistuttaa, että myös ideaalit ovat todellisia: ne ohjaavat ponnistelujamme, suunnitelmiamme ja oikeusprosessejamme.

Perustuslait ovat ideaalimaailman dokumentteja: ne eivät ole aina täydellisesti toteutuvia, sen sijaan ne tyypillisesti kuvaavat valtion syvimpiä pyrkimyksiä. Ne ovat kuitenkin myös todellisia. Ne antavat pohjan ihan konkreettisille reaalimaailman oikeustoimille, kun niiden takaamat oikeudet eivät toteudu suhteessa johonkin yksilöön tai ryhmään. Puheen vapaus tai uskonnonvapaus ovat yleviä periaatteita eli ideaaleja, ja silti luovat myös pohjan konkretialle: toiminnalle ja toimeenpanolle todellisessa maailmassa.

Ideaali on todellinen. Samaan aikaan todellinen myös sisältää ideaalin. Todelliset ihmiset pyrkivät johonkin. Me kuvittelemme mahdollisuuksia ja yritämme toteuttaa niitä. Ideaalista luopuminen on vaarallista ja näköalatonta. No, joka tapauksessa kiinnostavia dokumentteja, jotka ja joista käytävä keskustelu kertovat itse asiassa kansasta paljon.