”Mehän uskomme, että kaikilla ihmisillä on kirja sisällään – nimenomaan kirja, ei sinfoniaa eikä edes runoa. Mikä se siis on, se kirja joka kaikilla on sisällään? Se on ehkä tuo kummitteleva olevainen, ’todellinen’ minuus. Todellinen minuus hakee vapautta, ei kahleita. Se ei halua ahtautua sonettiin tai opetella nuottien kirjoittamista. Se haluaa vapautusta, ja siksi se … Jatka artikkeliin Rachel Cusk: Mykkäkoulu
Huoneen kiinnostavin ihminen?
“Become the most interesting woman in the room” toteaa Instagram-mainos. Koska mainoksessa puhutaan myös lukemisesta, klikkaan. Käy ilmi, että Headway on palvelu, joka tiivistää kiinnostavat kirjat 15 minuutin paloiksi, jotka voi joko kuunnella tai lukea. Eli vähän samanlainen palvelu kuin vaikkapa Blinkist; multitaskaamisen maailmassa voi hotkaista kokonaisia kirjoja vartissa. Headway lupaa kiinnostavaa sisältöä, kirjasuositteluja ja … Jatka artikkeliin Huoneen kiinnostavin ihminen?
Hanya Yanagihara live (älä innostu – se oli eilen)
Kireä ja tukala hetki. Guardianin kulttuuritoimittaja on Guardian-live tapahtumassa juuri todennut kirjailija Hanya Yanagiharalle, että hänen mielestään kirjan Paratiisiin toinen osa oli satiiria. Yanagihara näyttää kiusaantuneelta, toimittaja jatkaa vielä, että eikö tunnelman ollut tarkoitus ollakin koominen? Yanagihara vastaa, että jos lukija on kokenut sen koomisena, hän on kirjoittajana epäonnistunut. Siitä on jo vähän aikaa, kun … Jatka artikkeliin Hanya Yanagihara live (älä innostu – se oli eilen)
Kadonnutta keskittymiskykyä etsimässä
Väitän, että olemme pulassa niin yksilöinä kuin yhteisöinäkin jos/kun emme oikein pysty keskittymään. Ja väitän myös, että jos puhuisimme ratkaisu- ja toimintakyvystä sen sijaan, että puhumme keskittymisestä, kiinnittäisimme asiaan enemmän huomiota. Myös organisaatiotasolla. Keskittyminen tuntuu olevan vähän kuin jokaisen oma ongelma, sen sijaan se, että yhteisö ei pysty ratkomaan haasteita, joita nopeasti muuttuva maailma työntää eteen, on yhteinen kohtalonkysymys.
Yksi mies puussa ja toinen paljasjalkaisena Connecticutissa
New York Timesissa oli vähän aikaa sitten juttu yhdysvaltalaisesta miehestä, joka on yli 20 vuotta kulkenut paljain jaloin. Juttu muistutti Cosimosta Italo Calvinon kirjasta Paroni puussa. Paroni puussa on yksi lempikirjojani ja kertoo aatelispojasta nimeltä Cosimo, joka suuttuu perheelleen ja päättää muuttaa asumaan puuhun. Hän lupaa, ettei tule enää koskaan astumaan maankamaralle. Lupaus pitää, kuoleman … Jatka artikkeliin Yksi mies puussa ja toinen paljasjalkaisena Connecticutissa
Juha Itkonen: Teoriani perheestä
”En saa ikinä elää sitä vaihtoehtoista, perheetöntä elämääni, sillä kun tämä elämä päättyy, kun olen elänyt kaikki minulle annetut aamut, olen yksinkertaisesti vain kuollut.” Juha Itkosen kirja Teoriani perheestä on hieno ja rehellinenkin kuvaus – kai voi nykymittapuulla sanoa – suurperheen isästä. Nelilapsisen perheen arki ja toisaalta oma lapsuudenperhe ja siitä saadut muistot ja mallit … Jatka artikkeliin Juha Itkonen: Teoriani perheestä
