Kireä ja tukala hetki. Guardianin kulttuuritoimittaja on Guardian-live tapahtumassa juuri todennut kirjailija Hanya Yanagiharalle, että hänen mielestään kirjan Paratiisiin toinen osa oli satiiria. Yanagihara näyttää kiusaantuneelta, toimittaja jatkaa vielä, että eikö tunnelman ollut tarkoitus ollakin koominen? Yanagihara vastaa, että jos lukija on kokenut sen koomisena, hän on kirjoittajana epäonnistunut. Siitä on jo vähän aikaa, kun … Jatka artikkeliin Hanya Yanagihara live (älä innostu – se oli eilen)
Kadonnutta keskittymiskykyä etsimässä
Väitän, että olemme pulassa niin yksilöinä kuin yhteisöinäkin jos/kun emme oikein pysty keskittymään. Ja väitän myös, että jos puhuisimme ratkaisu- ja toimintakyvystä sen sijaan, että puhumme keskittymisestä, kiinnittäisimme asiaan enemmän huomiota. Myös organisaatiotasolla. Keskittyminen tuntuu olevan vähän kuin jokaisen oma ongelma, sen sijaan se, että yhteisö ei pysty ratkomaan haasteita, joita nopeasti muuttuva maailma työntää eteen, on yhteinen kohtalonkysymys.
Yksi mies puussa ja toinen paljasjalkaisena Connecticutissa
New York Timesissa oli vähän aikaa sitten juttu yhdysvaltalaisesta miehestä, joka on yli 20 vuotta kulkenut paljain jaloin. Juttu muistutti Cosimosta Italo Calvinon kirjasta Paroni puussa. Paroni puussa on yksi lempikirjojani ja kertoo aatelispojasta nimeltä Cosimo, joka suuttuu perheelleen ja päättää muuttaa asumaan puuhun. Hän lupaa, ettei tule enää koskaan astumaan maankamaralle. Lupaus pitää, kuoleman … Jatka artikkeliin Yksi mies puussa ja toinen paljasjalkaisena Connecticutissa
Juha Itkonen: Teoriani perheestä
”En saa ikinä elää sitä vaihtoehtoista, perheetöntä elämääni, sillä kun tämä elämä päättyy, kun olen elänyt kaikki minulle annetut aamut, olen yksinkertaisesti vain kuollut.” Juha Itkosen kirja Teoriani perheestä on hieno ja rehellinenkin kuvaus – kai voi nykymittapuulla sanoa – suurperheen isästä. Nelilapsisen perheen arki ja toisaalta oma lapsuudenperhe ja siitä saadut muistot ja mallit … Jatka artikkeliin Juha Itkonen: Teoriani perheestä
Miten kirjoittaa kirja? Osa 6/6 – Viimeistely
”Mitä helvettiä se tälläkin muka tarkoittaa?” kysyn mieheltäni , joka on (tässä tapauksessa) kaikkeen syytön. Olemme kirjan kirjoittamisen viimeisessä vaiheessa: Viimeistely. Jos sopii, kerron hieman siitä missä olen juuri nyt. Kirja Levoton lukija ilmestyy toukokuussa ja juuri nyt olen sen viimeistelyvaiheessa. Valmista, sinne meni! Lopulta oma teksti on sellaista, että kokonaisuus tuntuu oikealta, ei välttämättä … Jatka artikkeliin Miten kirjoittaa kirja? Osa 6/6 – Viimeistely
Miten kirjoittaa kirja? Osa 5/6 – Teurastaminen
Tekstiä on virrannut välillä helpommin välillä vaikeammin, mutta liuskoja on syntynyt. Puurtamisen vaiheessa on hyvä lomauttaa sisäinen (ja ulkoinenkin) kriitikko. On aika luoda ja on aika tarkastella luovaa työtä, kaksi erilaista vaihetta, joita ei monestakin syystä kannata sekoittaa. Kirjoittajina ihmisillä on erilaisia tyylejä ja tarpeita. On niitä, jotka haluavat käydä tekstistään keskustelua jo aikaisessa vaiheessa … Jatka artikkeliin Miten kirjoittaa kirja? Osa 5/6 – Teurastaminen