Elämänohje ”Minkä neuvon jättäisin lapsilleni perinnöksi? Minkä niin pitävän ohjeen heille lausuisin, että he voisivat luottaa siihen aina? Anna sille aikaa. Mutta kun aikakaan ei aina auta.Se menee ohi. Mutta kun ihan kaikki ei mene. Kun pelaat pöytätennistä, katso palloa. ” Äh, se kirjoittaa urheilusta, oli ensimmäinen ajatukseni, kun Petri Tammisen uusi kirja Urheilijaelämäkerta ilmestyi.…
Lue koko juttu
”Myöhemmässä elämässäsi et ole ainoastaan sietänyt jännitteitä, vaan olet jopa hakeutunut niihin, luonutkin niitä. Joskus se on ollut tavattoman raskasta ja repivää, mutta minkäs teet, jos paikkasi on ristiriita. Sitä paitsi ilman jännitettä tylsistyt helposti. Jopa riita on parempi kuin unettava konsensus.” Heini Junkkaalan elämäkerta Pirkko Saisiosta on jumalattoman hyvä. Se on järkyttävän hieno elämäkerta,…
Lue koko juttu
”Minulle M on noiduttu peili: se, mikä on yhdessä kätketty syvälle pinnan alle, on toisessa jätetty näkyviin – ja vain jälkimmäinen maksaa hinnan. Halusin antaa antikvariaatissa näkemäni kirjan aprillisyntymäpäivälahjaksi M:lle, niin että se toimisi hänelle totuudellisempana peilinä kuin ne kylmästä lasista rakennetut kuvastimet, joiden valo ei yllä pintaa syvemmälle.” Näin kirjoittaa Pasi Ilmari Jääskeläisen romaanissa…
Lue koko juttu
”Balbecissa tuntematon vuode ja yöpöytä, jolle aamuisin ilmestyi erilainen pikkuaamiainen kuin Pariisissa, eivät enää tukeneet ajatuksia, jotka olivat ruokkineet rakkauttani Gilberteen: joissakin tapauksissa (itse asiassa aika harvoissa) päivien kulku takertuu tottumuksiimme, ja ympäristön vaihto on silloin paras tapa voittaa aikaa. Matkani Balbeciin oli kuin toipilaan ensi askel raittiiseen ilmaan, kaivattu ja lopullinen tae hänen tervehtymisestään.”…
Lue koko juttu
Lukeminen siis itse asiassa antaa meille sitä aikaa, jota metsästämme, jotta meillä olisi aikaa lukea antamalla meille jo itsessään keskittymisen rauhan. Lukeminen vahvistaa keskittymisen muskelia. Heikkoa keskittymistä voi vahvistaa lukemisella ei odottamalla keskittynyttä hetkeä, jotta voi lukea.
Lue koko juttu
Vaikka Esa Saarisen kirjan nimi antaa ymmärtää, että tässä puhutaan meikäläisestä, se ei ole koko totuus. Itse asiassa Saarinen puhuu elämän merkityksellisyydestä ja siitä, kuinka merkityksen kokemuksessa olemme aina osa yhteisöä. Me voimme rikastuttaa niin omaa kuin muidenkin elämää tai sitten päinvastoin. Mutta irrallisia emme koskaan ole. ”Jos ajatellaan tulevaisuusnäkymiä parinkin sadan vuoden näkökulmalla tästä…
Lue koko juttu
Maja Lunden ”ilmastokvartetin” (jotenkin muistan, että tämän piti olla ilmastotrilogia, mutta ehkä muistan väärin) viimeisessä osassa Unelma puusta (suom. Katriina Huttunen) toinen keskushenkilöistä, Tao, pohdiskelee Sichuanissa vuonna 2111: ”Joskus minua raivostuttaa. Kun näen peltojen halkeilevan ja ruokamullan hiutuvan pölyksi. Kun pienet vihreät versot muuttuvat väriltään himmeiksi ja sen jälkeen kuihtuvat, irtoavat maasta ja katoavat tuulen…
Lue koko juttu
”Vain harvat ymmärtävät, miten puhtaan subjektiivinen ilmiö on rakkaus, miten se tavallaan luo ylimääräisen henkilöhahmon, joka on erilainen kuin muitten keskuudessa samaa nimeä käyttävä hahmo, ja jonka rakennusaineet ovat enimmäkseen meistä itsestämme peräisin. Niinpä vain harvat pystyvät pitämään luonnollisina niitä valtavia mittasuhteita, joihin lopulta silmissämme yltää olento, joka ei olekaan sama kuin heidän näkemänsä.” Kadonnutta…
Lue koko juttu
Ensimmäisellä illallisella käymme jokaisen kohdalla läpi, miksi kukin on tullut kirjoitusretriittiin. Olemme vielä outoja toisillemme, silti jaamme yllättävän intiimejä asioita itsestämme. Kirjoittamisesta puhuminen on ehkä vähän sellaista. Kirjoittaminen on oman itse todeksi tekemistä, omien elämänkokemusten esille asettamista, jotta niitä voi ymmärtää. Niin itse kuin muutkin. Kerron itse tulleeni siksi, että moottorini yskii, tarvitsen kirjoittamiseen nyt…
Lue koko juttu
“All men must die: but for every man his death is an accident and, even if he knows it and consents to it, an unjustifiable violation.” Tuntuu kummalliselta, että juuri Simone de Beauvoir päätti valehdella äidilleen kuoleman porteilla. Että juuri tämä suorasukainen nainen oli se, joka päätti olla kertomatta äidilleen, että tämä ei lähtisi sairaalasta…
Lue koko juttu