Hilkka Olkinuora & Torsti Lehtinen: Sallimuksia – käsikirja kuolevaisille
”Elämän jäljelle jääneistä palikoista ei saa pystytetyksi komeaa pilvenpiirtäjää, mutta ei toisaalta korskeuttaan romahtavaa Baabelin torniakaan. Niistä pystyy rakentamaan pienen temppelin, punaisen tuvan tai laiturin.”
Kirja, jota ei oikein voi ”lukea”, ennemmin kirja, jota voi ”käyttää”. Kirja, johon voi sukeltaa jostain kohtaa ja miettiä, mitä ajatus haluaa tänään itselle kertoa. Olen menossa tänään silmien linssileikkaukseen ja ensimmäinen lause sattumanvaraisesti valittuna totesi:
”Tuntuu ehkä hölmöltä kysyä, kuka minä olen, kun on jo elänyt puolet elämästään. Kysymys on kuitenkin viisasta esittää.”
Kuka minä olen? Kohta ihminen, jolla on uudet silmät. Hirvittää…
”Olet olemassa tullaksesi parhaimmaksi mahdolliseksi omaksi itseksesi. Itsesi toteuttaminen ei kuitenkaan riitä elämäsi tarkoitukseksi.”
”Korkeammalleko? Ei, vaan syvemmälle.”
