Heidi Liehu: Rakkaus Pariisissa
”Oman kokemukseni perusteella ajattelin, että rakkaus on monesti kuin tuskallinen sairaus joka johtaa väistämättä kuolemaan – rakkauden itsensä kuolemaan. Kuin syöpä, joka tuhoaa organismin, joka sitä ruokkii.”
Pieni kirja, paljon tunnetta. Eräs rakkaustarina, lopputulema alusta asti tiedossa. Olisin varmasti hankkinut tämän kirjan jo pelkän Pariisin takia, mutta Liehu myös kirjoittaa hienosti, vähän eleettömästi ja silti (vai juuri siksi?) tunne välittyy. Tämä muistuttaa etäisesti Annie Ernaux’ta. Runollista, tiivistä, lakonistakin kerrontaa.
”Olimme kiertäneet kaikki Pariisin ihmeet ja toistemme nähtävyydet.
Seurassa tarkkailin häntä ja olin näkevinäni miten hänellä oli selkeästi hauskempaa muiden kanssa keskustellessaan kuin minun kanssani. Muut ihmiset lupasivat tuntemattomia maastoja ja vaarallisia esteitä ja kieltoja.
Kaikkien kieltojen aidat olivat kohdaltani kaadetut ja maisema oli autio ja tasainen.”
Liehua voisi ja pitäisikin lukea lisää.
