Arnold Bennett: How To Live On 24 Hours A Day
“Time is the inexplicable raw material of everything. With it, all is possible; without it, nothing. The supply of time is truly a daily miracle, an affair genuinely astonishing when one examines it. You wake up in the morning, an lo! your purse is magically filled with twenty-four hours of the unmanufactured tissue of the universe of your life! It is yours.”
Näyttää siltä, että ihmisellä on ollut samat ongelmat jo yli sata vuotta sitten, vaikka internetiä ei oltu vielä edes keksitty. Aikaa tuntuu olevan aina liian vähän, se kulkee liian nopeasti (paitsi silloin kun se kulkee liian hitaasti kun odottaa jotain), päivässä ei ole tarpeeksi tunteja ja kuinka nyt voi jo olla toukokuun loppu vaikka vuosi vasta alkoi? Aika, tuo pirulainen, temppuilee eikä siitä tunnu saavan mitenkään kiinni.
90-luvun puolivälissä kauppiksen opiskelijana ajanhallinta tuntui olevan se asia, joka ratkaisee kaiken; hyvän työpaikan, siinä menestymisen ja onnellisuuden. Noh, kokemus on opettanut, että aikaa ei voi hallita, itseään voi. Elämänkokemus on myös vahvistanut ajatukseni siitä, että se kuinka aikansa käyttää itse asiassa on se asia, joka ratkaisee onnellisuuden.
“People say: ‘One can’t help one’s thoughts.’ But one can. The control of the thinking machine is perfectly possible. And since nothing whatever happens to us outside our own brain: since nothing hurts us or gives us pleasure except within the brain, the supreme importance of being able to control what goes on in that mysterious brain is patent. … People complain of the lack of power to concentrate, not witting that they may acquire the power, if they choose.”
Arnold Bennettin pieni kirjanen on arvokas parista syystä: 1) se osoittaa sen, että ihmisellä on ja tulee aina olemaan sama ongelma: keskittyminen on hankalaa, 2) ihminen pystyy rakentamaan 24 tuntiaan paremmin vastaamaan sitä, millainen ihminen haluaa olla, mitä haluaa saavuttaa/tehdä ja kuinka haluaa tulla muistetuksi.
Muutamia vuosia sitten Laura Vanderkam kirjoitti kirjan 168 Hours – You Have More Time Than You Think. Tämä on yksi parhaista ajankäyttöön liittyvistä kirjoista/konsepteista, johon olen törmännyt. Tekemällä ensin inventaarion siitä mihin aika menee ja vertaamalla sitä siihen mitä elämältään toivoo, tekee (ainakin itse tein) monta kiinnostavaa havaintoa. Sen jälkeen on motivoituneempi muuttamaan tapojaan. Vanderkam lähtee siis samankaltaisesta ajattelusta kuin Bennett. Bennettin kirja on kuitenkin viehättävä, filosofinen ja toki vähän vanhahtava. Klassikko silti.
“… the chief beauty about the constant supply of time is that you cannot waste it in advance. The next year, the next day, the next hour are lying ready for you, as perfect, as unspoilt, as if you had never wasted or misapplied a single moment in all your career. .. You can turn over a new leaf every hour if you choose.”
Paras oma havainto ajasta on rakentaa päivään ”aikaslotteja”, joilla on oma tarkoitus. Esim: klo 6-8 lukemisslotti, 8-11 kirjoittaminen/luova toiminta, 18-21 kännykätön perhe/sosiaaline slotti 21-22 lukemisslotti jne. Näin aika ei vaan valu vaikkapa somen selailuun vaan tulee käytettyä siihen mitä todellisuudessa haluaa tehdä.
Ja tietysti lopulta kysymys on aina siitä lunastaako lupauksen todelliselle itselleen vai hairahtuuko nopean nautinnon seireenilauluille…
“And, having once decided to achieve a certain task, achieve it at all costs of tedium and distaste. The gain in self-confidence of having accomplished a tiresome labour is immense.”
Eli kuinka seuraavat ainutlaatuiset 24 tuntia kuluvat?
