Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (suom. Petri Stenman)
”Mutta hillitsin itseni. On tärkeää pysyä tiukkana. Ettei seuraa mielijohteita, joita menee ristiin rastiin pään halki kuin pienissä valon silaamissa tunneleissa. Näin ajatukset. Niitä oli kaikkialla. Ne painuivat alas ruumiiseen, kiersivät kiertämistään sydämen ympärillä, leikkivät sydänlihaksen kanssa, puristivat sitä. Ajatuksille en mahtanut mitään.”
Linda Boström Knausgård on hämmästyttävä, terävä ja niukkasanainen kirjailija. Oikeastaan pidän tästä kirjasta enemmän kuin ”kohukirjasta” Lokakuun lapsi (suom. Petri Stenman), jota tunnutaan tarkastelevan lähes ainoastaan siitä näkökulmasta, mitä tämä kertoo Linda Boström Knausgårdin avioliitosta Karl Ove Knausgårdin kanssa. Pidän siitä, että Boström Knausgårdia tarkastellaan omien ansioidensa kautta sillä hän ansaitsee sen.
”Yhdessä eläminen on kenties juuri sitä, että siirrytään tasapainopisteen ympärillä kunnes kaikilla on siedettävää.”
Kirjaan Levoton lukija olen arvioinut Boström Knausgårdia näin:
”… ilmaisu on terävää, selkeää ja tarkkaa. Se on kuin vastakohta ex-miehen ilmaisulle. Ihan kuin tämä hengittäisi vain miehensä pauhaamisen tauoilla. Silti se on vahvaa, ehkä jopa vahvempaa ilmaisultaan ja tunteeltaan.” Näköjään en ole minäkään malttanut tarkastella kirjailijaa vain itsenään. Se on sääli, parannan tapani tämän seuraavan kirjan kohdalla.
