Ella Berthoud & Susan Elderkin: The Novel Cure
“This is a medical handbook – with a difference.” Lääkkeitä ei saa apteekista vaan kirjakaupoista, lukulaitteista ja kirjastosta. The Novel Cure lähtee ajatuksesta, että kirjallisuus auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja muita ja se taas auttaa meitä tervehtymään erilaisista inhimillisistä haasteista. Kirja ei erottele fyysistä kipua emotionaalisesta, se ei yritä väittää parantavansa syöpää, mutta antaa syöpää sairastavalle luettavaa. Kirja on samaan aikaan kevyt ja toisaalta syvällinen. Oikeastaan tämä on erilainen (ja aika kiinnostava) tapa antaa kirjasuosituksia.
”Whatever your ailment, our prescriptions are simple: a novel (or two), to be read at regular intervals.”
Kirja on muuten mahtava lahjaidea ihmiselle, joka lukee tai sellaiselle, joka haluaisi lukea enemmän, mutta ei tiedä mitä. Kirja on aakkostettu ”tautien” mukaan ja lopussa on aakkostettu kirjailijaluettelo.
Selaan kirjaa ja mietin, onkohan täällä Saramagoa. On.
Commitment, fear of
“When you begin a sentence by the Portuguese writer José Saramago, you are making a commitment to follow it wherever it goes, because this ingenious writer does not follow the normal rules of grammar…”
…
“And after reading Saramago, when your transformation from commitment-phobe to one willing – nay, eager – to jump with two feet into anything, in life or in literature, however unfamiliar the prose style, however seemingly hard the ideas, however daunted you are by the prospect, we offer you the ultimate test: Proust. You will never be better prepared.”
Saramago on ollut mielessäni siitä asti kun kuulin perjantaina kirjailija Juhani Seppäsen kuolemasta. Me emme tunteneet toisiamme hyvin, mutta asuimme naapureina ja toki törmäilimme yhteisten tuttaviemme kemuissa ja ”seurapiireissä”. Meillä oli kuitenkin yhteinen intohimo: José Saramago ja tämän nerokkaat, viisaat ja mielikuvituksellisen syvälliset kirjat. Muistan olleeni Lissabonissa Saramago-museossa ja ostaneeni sieltä jonkun pienen tuliaisenkin kirjallisuusystävälleni. Muistan kuinka pohdimme ja jo etukäteen surimme yhdessä, jäisikö Saramagon kirja Oikukas kuolema tämän viimeiseksi (ei jäänyt). Saramago ei ole helppo kirjailija ja siksi toinen Saramagon ystävä on kullan kallis. Joskus tällainen yhteinen kiinnostuksen kohde voi kiehtovallakin tavalla yhdistää vaikka juuri mitään muuta yhteistä ei ole. Siinä yhteydessä antaa itsestään jotain herkkää toisen tarkasteltavaksi ja tulee hyväksytyksi. On ilo, jota jakaa.
En usko tuonpuoleiseen, mutta jos sellainen kaikesta huolimatta on olemassa, toivon sinulle Juhani kiintoisia keskusteluja Josén kanssa.
Muistoasi kunnioittaen.
