”Mitä helvettiä se tälläkin muka tarkoittaa?” kysyn mieheltäni , joka on (tässä tapauksessa) kaikkeen syytön. Olemme kirjan kirjoittamisen viimeisessä vaiheessa: Viimeistely. Jos sopii, kerron hieman siitä missä olen juuri nyt. Kirja Levoton lukija ilmestyy toukokuussa ja juuri nyt olen sen viimeistelyvaiheessa. Valmista, sinne meni! Lopulta oma teksti on sellaista, että kokonaisuus tuntuu oikealta, ei välttämättä…

Tekstiä on virrannut välillä helpommin välillä vaikeammin, mutta liuskoja on syntynyt. Puurtamisen vaiheessa on hyvä lomauttaa sisäinen (ja ulkoinenkin) kriitikko. On aika luoda ja on aika tarkastella luovaa työtä, kaksi erilaista vaihetta, joita ei monestakin syystä kannata sekoittaa. Kirjoittajina ihmisillä on erilaisia tyylejä ja tarpeita. On niitä, jotka haluavat käydä tekstistään keskustelua jo aikaisessa vaiheessa…

Siitä ei pääse mihinkään, että jossain vaiheessa pitää puurtaa. Puurtamisessakin on toki erilaisia vaiheita. On niitä flow-vaiheita, joissa kirjoittaminen sujuu kuin itsestään, aika humpsahtaa ja onkin jo ilta ja pimeää ja teksti tuntuu aidolta, koskettavalta ja jotenkin virkeältä, uudelta ja samalla omalta. On niitä vaiheita, jolloin on pakko tukeutua itselle annettuihin lupauksiin ja päätöksiin sekä…

Jos haluaa kirjan aikaiseksi, on jossain vaiheessa pakko ryhtyä ikäväksi itselleen. Uteliaisuus on mahtava ja tärkeä ominaisuus, mutta valitettavasti ilman kurinalaisuutta siitä ei synny kirjoitettua kirjaa. Utelias on vapaa häröilemään ja syttymään yhdestä ja toisesta ajatuksesta. Utelias voi kuvitella kirjoittavansa kirjan millaisena haluaa, mutta varsinainen kirjoittaja joutuu valitsemaan minkä kirjan oikein kirjoittaa. Kun alkaa kirjoittaa,…

Oikeastaan Hyppy ei ehkä edes ole varsinainen ”vaihe” kirjoittamisessa vaan enemmän jatkuva haaste, joka pitää ylittää yhä uudelleen. Oman tekstin luominen – on se sitten liiketoimintaan liittyvän konseptin tekemistä tai esseiden kirjoittamista – tuntuu merkitykselliseltä ja ruokkii ihmisessä monia myönteisiä asioita. Kirjoittamisen tila on parhaimmillaan myös puhtaimmillaan sitä kuuluisaa flow-tilaa muistuttavaa. Kunhan muistaa olla olematta…

”Miten sä kirjoitat siis kirjan?” kysyi eräs tuttu, kun käytiin kahvilla ja kerroin, että kässäri on kustannustoimittajalla. Wsoy:ltä ilmestyy toukokuussa Levoton lukija, hyvin henkilökohtaisella otteella kirjoitettu kirja lukemisesta, kirjoista ja erityisesti elämästä peilaten sitä kirjoihin ja lukemiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan kysymystä. Kirjan kirjoittamisen prosessi on tietysti kaikilla vähän erilainen, itselläkin riippuen siitä onko kyseessä vaikkapa…

”Onpa ihanaa pitkästä aikaa lukea tarinaa, joka vie mennessään niin, että lukemista on vaikea lopettaa” totean miehelleni lukiessani Mohamed Mbougar Sarrin kirjaa Miesten syvimmät salaisuudet (suom. Marja Luoma ja Sampsa Peltonen). Kirja ei kuitenkaan ole mikään pinnallinen hömppä vaan vetävän tarinan sisään on ujutettu viisautta ja kiinnostavia ajatuksia elämästä, ihmisestä, elämän tarkoituksesta ja kirjallisuudesta. Oikeastaan…

Ystävättärelläni, J:llä, on sängyn vieressä hylly, jossa on 50 hänen tärkeintä/parasta kirjaansa juuri tällä hetkellä. Hylly on elävä ja hengittävä, sitä järjestellään, sieltä poistetaan ja sinne lisätään elämän ja lukemisen mukaan kirjoja. Eräs tuttuni aikoinaan totesi, että kun tämä kuolee, hän haluaa, että hänen (varmaankin törkeän kallis) kellonsa pysäytetään siihen aikaan. Olen ihmetellyt, että mitä…