1) Alain de Bottonin kirja The Course of Love.
Kirja rakkaudesta, avioliitosta, toisen ymmärtämisestä, ihmisen defensseistä, kestävyydestä. Parisuhteesta, joka ei ole vain romanttista rakkautta vaan arkisempaa ja samalla juhlavampaakin.
Kirjaa kuvaa hyvin seuraava kirjan alussa oleva kappale:
”He has, without knowing how, richly succeeded at the three central challenges underpinning the Romantic idea of love: he has found the right person, he has opened his heart to her and he has been accepted. And yet he is, of course, nowhere yet. He and Kirsten will marry, they will suffer, they will frequently worry about money, they will have agirl first, then a boy, one of them will have an affair, there will be passages of boredom, they’ll sometimes want to murder one another and on a few occasions to kill themselves. This will be the real love story.”
Guardianin arvio kirjasta täällä.
2) Naoki Higashidan kirja Miksi minä hypin? on erinomaisen valaiseva ja liikuttava kirja erilaisuudesta. Arvio siitä täällä.
3) Guardianissa oli hieno juttu kiinnostavasta kirjasta. Kaksosveljet ovat kirjoittaneet runoteoksen, Brother, jossa käsittelevät velipuolensa itsemurhaa. Kirja meni tilaukseen.
4) Ymmärrystä pyrki lisäämään ehkä myös Helsingin sanomien juttu tänään sunnuntaina entisestä uusnatsista. Tarina siitä kuinka 15 vuotta elämästä kuluu vihaan ja sen levittämiseen. Nyt toiveena kuluttaa loppuelämä johonkin rakentavampaan.
5) Olli-Pekka Tennilän runokokoelma Ontto harmaa (Poesia 2016) teki vaikutuksen. Yksi mielestäni hienoimmista runoista ohessa. Keskisuomalaisen arvio kirjasta täällä.
