On asioita, joissa kaikkein edistysmielisin ja kokeilunhaluisinkin huomaa olevansa konservatiivi. Kirjat kuuluvat monella tavalla itselläni siihen kategoriaan. Kirja on kirja, paperinen, kahiseva, tuoksuva, pölyinen, painava… Muutama vuosi sitten sain vielä väittelyn aikaiseksi väittäessäni, että sähköinen kirja ei koskaan lyö läpi siten, että kirjat poistuisivat kirjahyllyistä. Nyt joka kerta kun siivoan kirjahyllyäni tunnen lievää inhoa sitä…
Lue koko juttu
Hyvä elämä tuntuu olevan ikuisuusaihe. Jokainen meistä ehkä tavalla tai toisella miettii, mitä hyvä elämä on ja mikä sen mahdollistaa. Kirjallisuudessa hyvä elämä on myös aihe, joka toistuu. Suuri osa hyvä elämä -oppaista on aika heppoisia ohjekirjoja (This Book Will Make You Happy) osa taas muuten naiiveja: vaaleanpunaisessa viitekehyksessä annetaan neuvoja huonetuoksuista. Sitten on toki…
Lue koko juttu
Tämä kirja, Marie Kondon The Life-Changing Magic of Tidying, unohtui koiranhoitajalta yöpöydälleni ja ryhdyin sitä selailemaan. Ette ehkä tiedä, mutta satun olemaan niitä ihmisiä, jotka ovat pikkutytöstä asti siivonneet huoneensa, 13-vuotiaasta jo koko kodin ja oppinut äidinmaidossa ”vie mennessäs, tuo tullessas -säännön”. Siivoaminen on mielestäni puhdistavaa puuhaa kokonaisuudessaan. Jos mielessä on joku mutka tai solmu,…
Lue koko juttu
”Suurin amerikkalainen romaani, josta et ole koskaan kuullut.” toteaa The New Yorker John Williamsin kirjan Stoner kannessa. Ehkä on siis syytä myös lukea ja tietää mistä oikein on kyse. Kirja on alunperin kirjoitettu jo vuonna 1965, jolloin se sai hyviä aikalaisarvioita, mutta ei juurikaan myyntiä. Nyt, 20 vuotta kirjailijan kuolemasta kirja on kansainvälinen myynti- ja…
Lue koko juttu
Jos joku lupaa, että jollain ihmeellisellä tekniikalla voi oppia minkä tahansa taidon todella nopeasti, testaan kikkaa mieluusti. Josh Kaufmanin kirja The First 20 Hours – How to Learn Anything Fast lupaa todellakin, että mitä tahansa voi oppia vain 20 tunnissa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä helpommin saa itsensä kiinni ajatuksesta, että olisi kiva vaikkapa opiskella espanjan…
Lue koko juttu
Ei ole helppoa olla kirjailija. Lukijat ovat ahneita, kohtuuttomia ja kyltymättömiä odotuksissaan ja vaatimuksissaan. Ei riitä, että kirjoittaa Finlandia-palkitun kyvyllä vaan vielä pitää saada enemmän. Myönnän: petyin Hannu Väisäsen tarinakokoelmaan Piisamiturkki ja muita kertomuksia. Kirja alkaa kertomuksella äitipuolesta ja piisamiturkista. Tarina on kiistatta omituinen, jollain tavalla surullinen, kovakin. Äitipuoli saa aika kovaa kyytiä ja aika…
Lue koko juttu
Kuinka saada joku rakastumaan? Ja mieluusti juuri minuun… Perinteinen vastaus on tietysti ollut se, että tie toisen sydämeen kulkee vatsan kautta: tarjoa hänelle jotain todella herkullista ja hän on sinun. Vähän aikaa sitten mediassa kohkattiin avokadopastasta ja sen lemmenhoukutinvoimasta. Ruoka on kuitenkin nopeasti syöty ja mistäs sitten puhutaan? Ruuasta? Ruoka-aineista? Kaupparyhmittymistä, joita suositaan? Otatko valko-…
Lue koko juttu
Kirjailija Günter Grass kuoli tänään. Täytyy tunnustaa, että kirja, jonka kaikki tuntuvat lukeneet, Peltirumpu, on tainnut jäädä minulta lukematta. Sen lukemattomuuden voi toki korjata. Toivottavasti kustantaja ottaa kirjasta myös uutta painosta mikäli kirjaa ei enää löydy kirjakaupoista. Ehkä kirjastojenkin pitää varautua pieneen kysyntäpiikkiin. Sen sijaan kirjan Sipulia kuoriessa olen lukenut ja vuonna 2008 siitä kirjoittanut…
Lue koko juttu
”Romaani rakkaudesta”, lukee Lena Anderssonin kirjan Omavaltaista menettelyä (suom. Sanna Manninen) kannessa. Kyllä niinkin. Toisaalta kirjaa voisi kuvailla näinkin: 214 sivua tuskaa ja ahdistusta. Kirja kertoo Esteristä, joka rakastuu palavasti taiteilijaan, joka ei kenties rakastukaan yhtä kohtalokkaasti Esteriin. Pari kertaa sängyssä yhdessä kierittyään alkaa omituinen kissa-hiiri -leikki niin Esterin omassa mielessä kuin ihan tosielämässäkin. Ester…
Lue koko juttu
New York Timesin James Parker ja Charles McGrath vastaavat kumpikin kirjoituksessaan kysymykseen: ”Is There Anything One Should Feel Ashamed of Reading?”. Ja löytyihän niitä. Jos sivistynyt ystäväsi tulee kylään, piilotatko DaVinci koodit kaappiin? James Parker pohtii miksi ei silloin oikein tietoisesti nosta DaVinciä pöydälle ja puolusta lukemaansa? Entä brassailetko klassikkokokoelmallasi? Eikö sekin ole vähän noloa?…
Lue koko juttu