Uusin kirjoitus
Kaksi suuresti arvostamaani ihmistä ja kirjailijaa saman aiheen kimpussa: ihmisen elämän hauraus. Pirkko Saisio ja Hannu Mäkelä kirjoittavat molemmat vakavasta sairastumisesta, sen herättämistä ajatuksista ja tuntemuksista ja elämän loppumiseenkin liittyvistä tunteista. Kirjailijat kirjoittavat eri tavalla ja tyylillä, mutta yksi kysymys on molemmilla mielessä: näenkö ensi kesää? Kuten Saisio kirjoittaa: “Pohjoisen ihmiselle vuosi päättyy syksyyn.Näenkö ensi…
Haluatko kuulla lisää Levottomalta lukijalta?
Jätä sähköpostiosoitteesi, jos haluat saada silloin tällöin viestejä Levottomalta lukijalta: tietoa mahdollisista tulevista Lukureiveistä, tapahtumista, lukemiseen liittyvistä jutuista ja myöhemmin ehkä myös Levottoman lukijan uutiskirjeen.
Emme vielä tiedä tarkalleen, mitä kaikkea on tulossa — mutta lupaamme lähettää vain Levottomaan lukijaan ja lukemiseen liittyvää sisältöä. Voit poistua listalta milloin tahansa.
Viikon 3 luettavaa / viikko 27
André Aciman: Room on the Sea Kirjasta tulee heti lukiessa mieleen, että tästä tehdään elokuva. Kuvittelen jo Juliette Binochen ja Ralph Fiennesin pääosissa. Room on the Sea on pienoisromaani, joka kertoo Paulista, eläkkeellä olevasta lakimiehestä, ja Catherinesta, psykoterapeutista. Molemmat ovat vähän yli kuusikymppisiä ja tapaavat toisensa valamiehinä Manhattanilla kesähelteen keskellä. Romaani kestää vain 5 päivää…
Yiyun Li: things in nature merely grow
Life, in an absolute sense, is worth living, just as art is worth pursuing, science is worth exploring, justice is worth seeking. However, the fact that something is worth doing doesn’t always mean a person is endowed with the capacity to do it. Olen tilannut tämän kirjan siksi, että sitä on jossain arvostamassani lehdessä suositeltu.…
Kesäkirjasuositukset 10 + 1
Tekoälyn käyttö tyhmentää ihmistä, sosiaalinen media varastaa kyvyn olla läsnä hetkessä ja puhelinta koskettelemme enemmän kuin läheisiä ihmisiä. Vaikka tiedän kaiken tämän, on silti hemmetin vaikeaa olla irti jatkuvasta uutis- ja juoruvirrasta tai sosiaalisesta kanssakäymisestä somen kautta. Elämän kokemisen sijaan tuntuu monesti siltä, että ihmiset esittävät elämää. Hetki ei ole olemassa, jos siitä ei ole…
Viikon 3 luettavaa /viikko 26
Emily st John Mandel: Rauhallisuuden meri ”On nimittäin täysin perusteltua ajatella, että maailmanloppu on jatkuva, päättymätön prosessi.” Emily St. John Mandel tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi romaanillaan Station Eleven, joka kuvasi pandemian jälkeistä elämää poikkeuksellisen hienovaraisesti – ja osoittautui oudon ennakoivaksi, kun Covid-19 mullisti maailman. En ole lukenut pandemiaromaania, mutta sen sijaan Mandelin toisen romaanin Lasihotelli luin,…
Virginia Woolf: Orlando
9.10.1927 Kirje Virginia Woolfilta Vita Sackville-Westille ”Yesterday morning I was in despair … I couldn’t screw a word from me; and at last dropped my head in my hands: dipped my pen in the ink, and wrote these words, as if automatically, on a clean sheet: Orlando: A Biography. No sooner had I done this…
Viikon 3 luettavaa /Viikko 24
Juha Itkonen: Huomenna kerron kaiken ”Olinko itse siellä, minne olin halunnut päätyä? Olinko täyttänyt itseeni kohdistuneet odotukset, omieni ja muitten?” Olen aina pitänyt Itkosesta. Hänen romaaninsa ovat viisaita, niiden lauseissa ja lauseiden takana on jotain syvällistä tarvetta ymmärtää ihmistä ja tätä elämää. Ne eivät sorru hurskasteluun ja kuluneisiin sloganeihin vaan tarkastelevat ihmistä lempeästi mutta myös…
Juha Itkonen: Huomenna kerron kaiken
”En muista mitä sillä hetkellä mietin. En tietenkään muista, ja sitä paitsi mitä merkitystä sillä on? Liian suuri osa ajatuksistani suuntautuu ajatuksiin. Muistelen omia ajatuksiani ja kuvittelen mitä toiset ihmiset ovat ajatelleet. Niin oli silloin ja niin on yhä. Aloin ajatella, ja sen jälkeen en osannut lopettaa. Siinä on jotain perustavalla tavalla väärin, sillä elämä…
Viikon 3 luettavaa /Viikko 23
Joan Didion: Notes to John Joan Didionin Notes to John -kirja on kirjailijan kuoleman jälkeen julkaistu teos tämän merkintöjä liittyen terapiaistuntoihin, joissa hän erityisesti käsittelee tyttärensä tilannetta. Kirjan ilmestymisen jälkeen siitä on käyty eettistä keskustelua (siitä enemmän täällä). Kaikki kirjan osapuolet, Didion itse, hänen tyttärensä ja miehensä, ovat kuolleet. Teksti ei siis voi loukata osapuolia.…
Roolirimpuilusta ja vähän Virginia Woolfistakin
Olga Palo: Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa Kerroin aikoinaan tunteistani ja kokemuksistani äitinä tyttärelleni, kun tämä oli alle vuoden ikäinen. Kokemus oli itselleni vaikea. Lapsi oli kummallinen, sen kanssa kommunikointi mysteeri ja roolimuutos yhtäkkiä toiselle elintärkeäksi oli itsenäisyyteen tottuneelle ihmiselle monimutkainen. Kerroin, kuinka lapseni huusi autossa turvaistuimessaan ja ainoa mitä ajattelin oli, että onneksi…
3 luettavaa / viikko 22
Rebecca Solnit: No Straight Road Takes You There Kun asiat alkoivat mennä oikein synkiksi – ja ne kyllä kiistatta tuntuvat menneen aika synkiksi – kaivoin audiblesta Rebecca Solnitin jo vuonna 2004 ilmestyneen kirjan Hope in The Dark ja kuuntelin siitä tihkuvaa toivoa. Teos oli kasvanut kokonaiseksi kirjaksi kolumnista ja vaikka tuntuu siltä, että siinä kuvattu…
Chimamanda Ngozi Adichie: Unelmia (suom. Cristina Sandu)
”Ajattelin: Olen tulossa vanhaksi. Olen tulossa vanhaksi ja maailma on muuttunut, eikä kukaan ole koskaan todella tuntenut minua. — Tässä kaikki, mitä minulla on. vain tämä hauras sisään- ja uloshengitys. Mihin kaikki vuodet ovat menneet, olenko ottanut elämästä kaiken irti? Mutta miten edes mitataan, onko sitä ottanut elämästä kaiken irti, ja mistä saatoin tietää, olinko…
Viikon 3 luettavaa /viikko 21
Virginia Woolf: To the Lighthouse Woolf-piiri on edennyt tasaisen vauhdin taktiikalla viidenteen kirjaan eli To the Lighthouse, Majakka. ”’Yes, of course, if it’s fine tomorrow,’ said Mrs Ramsay. ’But you’ll have to be up with the lark,’ she added.” Mutta. ”’But,’ said his father, stopping in front of the drawing-room window, ’it wont be fine’.”…