”Miten sä kirjoitat siis kirjan?” kysyi eräs tuttu, kun käytiin kahvilla ja kerroin, että kässäri on kustannustoimittajalla. Wsoy:ltä ilmestyy toukokuussa Levoton lukija, hyvin henkilökohtaisella otteella kirjoitettu kirja lukemisesta, kirjoista ja erityisesti elämästä peilaten sitä kirjoihin ja lukemiseen.Jäin kuitenkin pohtimaan kysymystä. Kirjan kirjoittamisen prosessi on tietysti kaikilla vähän erilainen, itselläkin riippuen siitä onko kyseessä vaikkapa bisneskirja…

”Onpa ihanaa pitkästä aikaa lukea tarinaa, joka vie mennessään niin, että lukemista on vaikea lopettaa” totean miehelleni lukiessani Mohamed Mbougar Sarrin kirjaa Miesten syvimmät salaisuudet (suom. Marja Luoma ja Sampsa Peltonen). Kirja ei kuitenkaan ole mikään pinnallinen hömppä vaan vetävän tarinan sisään on ujutettu viisautta ja kiinnostavia ajatuksia elämästä, ihmisestä, elämän tarkoituksesta ja kirjallisuudesta. Oikeastaan…

Ystävättärelläni, J:llä, on sängyn vieressä hylly, jossa on 50 hänen tärkeintä/parasta kirjaansa juuri tällä hetkellä. Hylly on elävä ja hengittävä, sitä järjestellään, sieltä poistetaan ja sinne lisätään elämän ja lukemisen mukaan kirjoja. Eräs tuttuni aikoinaan totesi, että kun tämä kuolee, hän haluaa, että hänen (varmaankin törkeän kallis) kellonsa pysäytetään siihen aikaan. Olen ihmetellyt, että mitä…

Muistan vieläkin missä olin, kun Robert Mapplethorpe kuoli. Kalasataman kohdalla autossa, matkalla mökille. Hetki oli liikuttava ja surullinen. Henkäys, ja Mapplethorpea ei enää ollut. Ja todellisuudessa hän oli kuollut jo yli 25 vuotta aikaisemmin. Istuin kuitenkin auton ratissa perjantairuuhkassa kun Patti Smith kertoi minulle rakkaansa kuolemasta, äänikirjassa nimeltä Just Kids. Niin vahva mielikuva jäi Smithin…

”Näyttääkö tämä paikka dystooppiselta? — Vastaus oli kätketty miehen kysymykseen: dystopia ei näytä miltään, koska se voi itse asiassa näyttää samalta kuin kaikki muutkin paikat.” No niin. Hanya Yanagiharan Paratiisiin (suom. Arto Schroderus) oli Suuri Kirja. Ei vain siksi, että sitä oli vaikea lukea sängyssä koska se oli niin painava. Vaan siksi, että se oli…

Mikä on kirjamessujen tarkoitus? Ihminen on ihmiselle kinkkinen asia. Sartren sanoin: ”helvetti on toiset ihmiset”. Toisaalta taas tämän partneri, Simone de Beauvoir, oli ehkä lähempänä totuutta todetessaan, että ihmisen elämän arvo ja merkitys syntyvät siitä kuinka tämä pystyy luomaan arvoa toisen ihmisen elämään rakastamalla, ystävyydellä, myötätunnolla ja jopa närkästymisellä. Olemme sosiaalisia olentoja, meille sosiaalinen konteksti…

Kirjoittaminen – siis hyvä kirjoittaminen – tuntuu mystiikalta. Joku kirjailija toteaa, että sanat ”tulevat” jostain ja kirjailija on vain välikappale. Useampi kirjailija kuitenkin pyrkii ennemmin riisumaan kirjoittamisesta mystiikan ja keskittymään siihen, että se on työtä. Moni kirjailija tunnistaa ”tyhjän paperin kammon” tai muuten vaan aloittamisen hankaluuden. Tai itsevarmuuden horjumisen. Agatha Christieltä löytyy sitaatti kirjoittamisesta, joka…

Jäin miettimään edellisen postauksen jälkeen ja tajusin, että ajatukseni siitä, että kirja on aina parempi kuin leffa ei siis pidä paikkaansa. Tunnustan, että olen ajatellut – ainakin teoriassa – että lopulta kirja on aina elokuvaa parempi versio tarinasta. Kirja syventää ymmärrystä henkilöhahmojen identiteetistä ja sitä kautta suhteesta maailmaan. Kirja pakottaa toki myös mielikuvitukseen, jonka kautta…

Joskus suhteemme alkuaikoina mieheni antoi minulle yhdeksi monesta kirjalahjasta Bret Easton Ellisin klassikkokirjan Amerikan psyko. Olin hieman loukkaantunut. Kuvitteleeko tämä, että en olisi lukenut tätä 90-luvun alussa kohua herättänyttä teosta. Manhattanilla riehuva sarjamurhaaja Patrick Bateman kylmyydessään teki lähtemättömän vaikutuksen. Selailin tuttua kirjaa ja yhtäkkiä se ei näyttänytkään niin tutulta. Hetkinen… Olisiko sittenkin niin, että Christian…