Uusin kirjoitus
Kaksi suuresti arvostamaani ihmistä ja kirjailijaa saman aiheen kimpussa: ihmisen elämän hauraus. Pirkko Saisio ja Hannu Mäkelä kirjoittavat molemmat vakavasta sairastumisesta, sen herättämistä ajatuksista ja tuntemuksista ja elämän loppumiseenkin liittyvistä tunteista. Kirjailijat kirjoittavat eri tavalla ja tyylillä, mutta yksi kysymys on molemmilla mielessä: näenkö ensi kesää? Kuten Saisio kirjoittaa: “Pohjoisen ihmiselle vuosi päättyy syksyyn.Näenkö ensi…
Haluatko kuulla lisää Levottomalta lukijalta?
Jätä sähköpostiosoitteesi, jos haluat saada silloin tällöin viestejä Levottomalta lukijalta: tietoa mahdollisista tulevista Lukureiveistä, tapahtumista, lukemiseen liittyvistä jutuista ja myöhemmin ehkä myös Levottoman lukijan uutiskirjeen.
Emme vielä tiedä tarkalleen, mitä kaikkea on tulossa — mutta lupaamme lähettää vain Levottomaan lukijaan ja lukemiseen liittyvää sisältöä. Voit poistua listalta milloin tahansa.
Viikon 5 luettavaa
Mitä jos Suomi ja Helsinki kutsuisi huippukirjailijoita muutamaksi kuukaudeksi Suomeen kirjoittamaan?
Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa…
”Johtaja ei ole mitään ilman kansaansa. Tai siis tietenkin johtaja on jotain myös ilman kansaansa, mutta silloin ei näe, mitä hän on. Jokainen terveellä järjellä ajatteleva on helppo saada käsittämään tämä asia, sillä sehän olisi samaa kuin jos istuttaisi Mozartin jakkaralle muttei antaisi hänelle pianoa – ei silloinkaan kukaan huomaa, että hän on nero.”
2 parasta kirjaa aiheesta mindfulness ja meditaatio
”It can be tempting to ask how much practice is actually enough? When people ask me this, what they tend to really mean is What is the least amount of practice I can get away with and still get what I want? The answer is simple: just a little bit more than you’re doing right now.”
5 asiaa, jotka kannatti lukea tällä viikolla
”Päivät ovat useimmiten lyhyitä. Ahtaita päiviä.
Mutta toisinaan tila avartuu.” Olli-Pekka Tennilä, Ontto Harmaa (Poesia 2016)
Miksi minä hypin?
”Tunteemme ovat samanlaisia kuin kaikilla muillakin, mutta emme kykene ilmaisemaan niitä.”
Uutuuskirja
Ja jos ”uutuus” ei olisi kirjoissa jonkinlainen arvo, ei suuri osa arvioista varmaankaan alkaisi sanalla ”uutuuskirja”.
Kumpi on parempi, kirja vai siitä tehty elokuva – Tanskalainen tyttö
Muistan miettineeni kuinka monimutkainen ihminen on ja kuinka pienen osan me toisistamme sittenkin näemme ja mikä myllerrys sisäisesti näennäisen tyynen ulkokuoren alla voikaan olla.
Kasvissyönti gone wrong?
”The only times when the pain simply, miraculously ceases, are those moments just after she laughs…. Life is such a strange thing, she thinks, once she has stopped laughing. Even after certain things have happened to them, no matter how awful the experience, people still go on eating and drinking, going to the toilet and washing themselves – living, in other words. And sometimes they even laugh out loud.”
Lukemisen aakkoset – A=Aika
Onko enää aikaa lukemiseen? Aika tuntuu kadonneen facebookiin, twitteriin, pitkiin ja haastaviin työpäiviin, ruuhkavuosiin, muihin harrastuksiin, väsymykseen… Toisaalta aikaa on ihan sama määrä kuin nyt. Onko siis niin, että prioriteetit ovat vaihtuneet? Vai onko niin, että me itse asiassa luemme koko ajan, mutta emme keskittyneesti jotakin yhtä lähdettä vaan sirpaleisesti joka puolelta jotain. Huomaan esimerkiksi…
Hyvä elämä – kännykällä vai ilman?
Onko sinulla riittävästi aikaa kuljeskella omassa mielessä? Jos koet, että on, kaikki on ihan hyvin.
Sietämisen jalo taito
”Kun moniarvoisuus väheni, hävisi myös avoimuus uusille vaikutteille. Luovuus loppui.”
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri
Erilaisuus ja tapojen rikkominen teki Saramagosta Saramagon. Raivostuttava tapa olla käyttämättä välimerkkejä loi rytmin. Ihmisen pään sisällä tapahtuvat lapsellisetkin ajatusleikit – mitä jos – loivat pohjan kaikille Saramagon teksteille. Ja ärsyttävästi yhteen kiedotut toisiinsa näennäisesti kuulumattomat tarinat loivat tavan nähdä isossa kuvassa pientä ja pienessä kuvassa suurta.