Benjamin Labatut: The Maniac ja Maailman kauhea vihreys (suom. Antero Tiittula)”Maapalloa eivät tuhoaisi poliitikot vaan heidän itsensä kaltaiset tiedemiehet, jotka ’kulkivat kuin unissakävelijät kohti maailmanloppua’”.”… he could not figure out if it was the nature of his work that made him unstable, or if you actually had to be unstable to think the way that…
Lue koko juttu
Isaac Asimov: The Gods Themselves ”’And no one on Earth will live to know I was right’, cried out Lamont, and blinked to keep back tears.” Asimovin kirjassa eletään siis maailmanlopun aikaa, jossa ihmiskunta typeryyksissään tuhoaa koko planeetan. Kuten Guardianin Sam Jordison toteaa: “So much of the book is such an effective and prophetic metaphor…
Lue koko juttu
Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (suom. Petri Stenman) ”Mutta hillitsin itseni. On tärkeää pysyä tiukkana. Ettei seuraa mielijohteita, joita menee ristiin rastiin pään halki kuin pienissä valon silaamissa tunneleissa. Näin ajatukset. Niitä oli kaikkialla. Ne painuivat alas ruumiiseen, kiersivät kiertämistään sydämen ympärillä, leikkivät sydänlihaksen kanssa, puristivat sitä. Ajatuksille en mahtanut mitään.” Linda Boström Knausgård on…
Lue koko juttu
Lisa Feldman Barrett: How Emotions Are Made Kun Lisa Feldman Barrett kuvailee aivoja kirjassaan How Emotions Are Made, alan sääliä omiani. Hän kuvaa kuinka aivot ovat kuin pimeässä vankilassa, hiljaisessa sellissä, kallon sisällä. Ne saavat informaationsa mutkan kautta; näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja/tai kosketusaistin kautta. Se ei tiedä mikä muutokset aiheuttaa ja sen täytyy jatkuvasti…
Lue koko juttu
Writers – Their lives and works “We all know we’ll return to them. How many of us long to pick up a favourite book and absorb a memorable opening line, or meet an old friend in the first chapter, not because we’re in search of a new experience, but because we want to relive something…
Lue koko juttu
Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut ”’Oikea’ ja ’väärä’ valitaan. Ihminen valitsee arvonsa ja ihminen piirtää rajat, joita ei luonnossa ole. Hän ei voi olla valitsematta, sillä ihmiselämää ei eletä ilman arvoja. Ne ovat hänelle ja hänessä todella olemassa ilman mitään lainausmerkkejä. Silloin kun vääryys kohtaa ihmistä itseään, hän tunnistaa sen aina ja erehtymättömästi. Kun…
Lue koko juttu
Pascal Mercier: Sanojen paino (suom. Tuulia Tipa) ”Onko loppujen lopuksi näin: kun pyrkii turhaan muotoilemaan koettua sanoiksi, joutuu väistämättä tutustumaan kokemukseen tarkkaan, aivan tarkkaan, ja tunnustelemaan sen sisäisiä rajoja? Juuri seko on liikkeelle paneva voima kirjoittamisen takana?” Sanojen paino ei saanut ihan yhtä hurmioitunutta vastaanottoa kuin Yöjuna Lissaboniin. En tiedä, minulla on henkilökohtainen vahva ja…
Lue koko juttu
Axel Munthe: The Story of San Michele Axel Munthen tarina San Michelestä (ja elämästään) (suomeksi Huvila meren rannalla, suom. J. A. Hollo) on vähän kuin Peter Maylen Vuosi Provencessa -kirjan esi-isä. Hieman tylsempi sanoisin kyllä. Toki kirjan kiehtovuutta lisää se, että San Michele on olemassa ja siellä voi myös vierailla ja kannattaakin. Kirja on jännä…
Lue koko juttu
Hannu Mäkelä: Uponnut pursi Eino Leinon kirjeet L. Onervalle ”Taas kuuluvat askeleet ja oveen koputetaan juuri kun minulla on säe kesken, mutta en anna sen häiritä, kirjoitan ja kuulen kuinka ovi avataan vaikken mitään sano. Mutta heillä on valta ja voima ja minä olen yksin, pieni aivan, olenhan tyhjä säkki jo, vain runoja riittää.” 1940-luvulla…
Lue koko juttu
Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän ”Äiti sai minun ja Sylvan ja Agneksen mekot valmiiksi vähän ennen pääsiäistä, kuin varta vasten avajaisiin. Lankalauantaina peilailimme itseämme vuorotellen. Patjakangas oli savunsinistä ja savunpehmoista. Äiti, Agnes sanoi. Me ollaan näiden mekkojen sisällä. Niin ollaan, minä sanoin. Ja joku toinen on nukkunut niiden päällä, sanoi Agnes. Niin taitaa olla, minä…
Lue koko juttu