Kirjasuositukset toukokuu 2024Kun ei näe lukea, elämästä tulee latteaa. Äänikirja ei parhaimmillaankaan korvaa sitä kokemusta, jonka kirja esineenä ja eristeenä maailmasta antaa. Ihminen kirjan kanssa on kuin pyhä, häntä ei saa häiritä. Kirja toimii mielenrauhan lähettiläänä myös lukijalle. Keskittyminen voi aluksi olla vaikeaa, mutta jossain vaiheessa kuin huomaamatta on siirtynyt rivien sijaan jonnekin väleihin, syvälle…
Lue koko juttu
Amy Key: Arrangements in Blue “I love to live alone, but I long to know I’m real beyond my own comprehension.” Amy Key on mielettömän hieno ääni. Tämä on hieno ja omaperäinen kirja romanttisen rakkauden nälästä, tarpeesta olla olemassa toisen ihmisen kautta. Rehellinen kuvaus yksinäisyydestä ja kaipuusta, ystävyydestä ja odotuksista. “I want to excuse myself…
Lue koko juttu
Vivian Gornick: Erikoisen naisen kaupunki (suom. Arto Schroderus) ”Näillä meidän vaelluksillamme aika-avaruuden luonne muuttui usein kävelyn vaikutuksesta. Tunnin käsite menetti merkityksensä. Kaduista tuli yksi ainut edessämme jatkuva avoin tie, sen kuin kuljimme vain. Aika laajeni, kunnes se muistutti lapsuuden aikaa, sitä loputtoman riittoisaa, ei tätä nykyistä, josta on aina pula, joka aina hupenee ja kiitää…
Lue koko juttu
Deborah Levy: Mitä en halua tietää (suom. Pauliina Vanhatalo) ”Myöhemmin kun kiinalainen kauppias saattoi minut näkymätöntä vuoristopolkua pitkin hotellille, hän sanoi taas: ’Joskus elämässä ei ole kyse siitä, että tietää mistä aloittaa, vaan siitä, että tietää mihin lopettaa.’” Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian ensimmäinen osa on samalla vastaus George Orwellin esseeseen Miksi kirjoitan (julkaistu vuonna 1946).…
Lue koko juttu
Joanne Limburg: The Woman Who Thought Too Much “The thought only seems true because it gives you anxiety and anxiety makes thoughts seem truer than they really are.” Rehellinen, kiinnostava, konkreettinen. Hilary Mantel kehui tätä kirjaa vuolaasti Guardianissa ja pohti myös sitä, voiko kirjailija olla liian rehellinen? Niin rehellinen, että lukijan tekee mieli sulkea kirja…
Lue koko juttu
Andrew Solomon: Keskipäivän demoni – Masennuksen atlas (suom. Arto Schroderus) ”Masennus on särö rakkaudessa. Ollaksemme rakastavia olentoja meidän on myös oltava olentoja, jotka voivat vaipua menetyksistään epätoivoon, ja masennus on tuon epätoivon mekanismi. Tullessaan se alentaa ihmisen minuuden ja lopulta kuihduttaa kyvyn antaa tai vastaanottaa hellyyttä. Se nostaa sisäisen yksinäisyytemme pintaan ja tuhoaa sekä yhteytemme…
Lue koko juttu
Hannu Mäkelä: Nalle ja Moppe – Eino Leinon ja L. Onervan elämä ”On se onni että on työ joka on korkein kaikista, uskonto, on onni ettei maailma paina ijankaikkisesti, vaan häipyy joskus mielikuvituksen siipien alta, tai ei oikeastaan häivy, mutta tulee kauniimmaksi katsella. On onni elää tätä raskasta elämää, on onni olla onneton ja kärsiä.…
Lue koko juttu
Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin (suom. Kristiina Rikman) ”Kaikki esikoiset järkyttävät enemmän tai vähemmän vanhempiensa elämää. Heidän tarpeensa ovat niin pakottavia, heidän tunteensa niin kovaäänisiä, että perheet pysyttelevät kotioloissa pystyäkseen vastaamaan heidän vaatimuksiinsa.” Tämä on ensimmäinen Siri Hustvedtin kirjoittama kirja, jonka olen lukenut. Tuon jälkeen olen lukenut useita (ja mielestäni parempia): Elää, ajatella, katsoa, Säihkyvä…
Lue koko juttu
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (suom. Kai Kaila) ”Nähdessään kuvan hän astahti taaksepäin ja hänen poskilleen tulvahti hetkeksi mielihyvän puna. Niin, tulisi päivä, jolloin hänen kasvonsa olisivat ryppyjen runtelemat, silmät himmeät ja haalistuneet, koko olemus murtunut ja rujo. Puna katoaisi huulista ja kulta tukasta. Elämä, joka loisi hänen sielunsa, tärvelisi ruumiin. Hän muuttuisi inhottavaksi, iän…
Lue koko juttu
Juha Itkonen: Hetken hohtava valo ”Toistaiseksi on tylsä sana, mutta sen sanan takana on tulevaisuus. Onhan tämäkin jo tulevaisuutta. Tulevaisuus on tapahtumia, jotka hetki sitten kuvitteli mahdottomiksi. Kerran kuviteltu tulevaisuus muuttuu nykyisyydeksi ja nykyisyydestä versoo uusi tulevaisuus, miten siihen voisi olla uskomatta? miten siitä junasta voisi jättäytyä?” Pidän Juha Itkosen tavasta ajatella ja kirjoittaa. Pidän…
Lue koko juttu