Gustave Flaubert: Kolme kertomusta (suom. Kauko Kare)On aina jollain erityisellä tavalla elähdyttävää, kun kirja on ajalta ennen omaa syntymää. Ei vain kirjoitettu silloin vaan myös varsinaisena esineenä tulee ajasta ennen omaa olemassaoloa. Se on kulunut, siinä saattaa olla jonkun omistuskirjoitus jollekin, sillä on ollut merkitystä monelle ihmiselle. Tällä kirjalla itselleni erityisesti se, että tämä on…
Lue koko juttuVirginia Woolf: Selected diaries Saturday 22 September, 1928 “This is written on the verge of my alarming holiday in Burgundy. I am alarmed of seven days alone with Vita; interested, excited, but afraid – she may find me out, I her out. I’m afraid of the morning most; and three o’clock in the afternoon; and…
Lue koko juttuPatti Smith: Devotion ”Why do I write? My finger, as a stylus, traces the question in the blank air. A familiar riddle posed since youth, withdrawing from play, comrades and the valley of love, girded with words, a beat outside.Why do we write? A chorus erupts.Because we cannot simply live.” Kun Patti Smith oli Suomessa…
Lue koko juttuIida Turpeinen: Elolliset ”Vuonna 1844 joukko kalastajia tapaa ruokkiparin pienellä islantilaisella saarella. He vääntävät nurin herkullisten lintujen niskat, ja sitten ruokit ovat lopussa, niin yllättäen ettei yksikään luonnontutkija tule kirjanneeksi lajista kattavia havaintoja, ja äkkiä kukaan ei enää tiedä, millaisella äänellä ruokki kutsui poikasiaan.” Työnsin tätä kirjaa pois luotani sinnikkäästi ja määrätietoisesti. Selailin sitä pari…
Lue koko juttuMarguerite Duras: Jokapäiväinen elämä ”Kirjoitan käsittääkseni niin kuin kirjoittaa pitää. Kirjoitan turhaan. En kirjoita edes naisille. Kirjoitan naisista kirjoittaakseni itsestäni, vain itsestäni halki vuosisatojen.” Duras on niitä kirjailijoita, joiden kirjoja kirjahyllystä löytyy useita: Kirjoitan, Hiroshima mon amour, Rakastaja, Nimetön intohimo, Emily L. Kirjoitan on näistä itselleni merkityksellinen. Jokapäiväinen elämä on täynnä kirjailijan havaintoja, usein omista…
Lue koko juttuFernando Pessoa: En minä aina ole sama ”Niin joutuin menee ohi kaikki mikä menee, kuolee niin nuorena jumalten edessä sitten kun kuolee! Kaikki on niin vähän! Mitään ei tiedä, kaiken vain kuvittelee, Ympäröi itsesi ruusuilla, rakasta, juo ja vaikene. Muu ei ole mitään.” Tämä on muistaakseni ensimmäinen sukellukseni Pessoaan. Vuonna 2001 ilmestynyt Pentti Saaritsan suomentama…
Lue koko juttuKirjahylly on enemmän kuin vain kirjahylly. Se on enemmän kuin kokoelma kirjoja. Se on enemmän kuin parhaat säästettävät kirjat. Se on henkilöhistoria, kuin valokuva-albumi, jossa on niin 80-luvun nolottavat olkatoppaukset kuin elämän paras hetki ikuistettuna. Kirjahylly on tietty elämän näkökulmasta hankala siinä, että se lähes aina on rajallinen. Lopulta tila loppuu aina, ellei asu asunnossa,…
Lue koko juttu”Lintujen aamusirkutus kuulosti Francoisen korviin tyhjänpäiväiseltä.” Näin alkaa Kadonnutta aikaa etsimässä -teoksen viides osa: Guermantesin tie I. Hannu Mäkelä tiivistää osan kirjassaan Proust on Proust näin: ”Takana on satoja sivuja, jotka eivät aivan tunnu kohoavan lentoon, mutta joita ilman ei kokonaisuutta sittenkään olisi.” Sellaiselta välinäytökseltä tämä ehkä välillä tuntui. Albertinesta ei ole puolikasta sanaakaan, ihan…
Lue koko juttuElämänohje ”Minkä neuvon jättäisin lapsilleni perinnöksi? Minkä niin pitävän ohjeen heille lausuisin, että he voisivat luottaa siihen aina? Anna sille aikaa. Mutta kun aikakaan ei aina auta.Se menee ohi. Mutta kun ihan kaikki ei mene. Kun pelaat pöytätennistä, katso palloa. ” Äh, se kirjoittaa urheilusta, oli ensimmäinen ajatukseni, kun Petri Tammisen uusi kirja Urheilijaelämäkerta ilmestyi.…
Lue koko juttu